SUKLAANAPPi
Lieve läpättää,
siihen havahtuu virkoamaan syvemmästä,
puhaltaa maata myöten - yltynyt yöstä;
näin sen käsittää vielä toistaiseksi hutero järki.
Sisäänhengitys tuntuu raikkaalta;
vaikka silmät vielä sikkurallaan,
niin sen verta älli pelaa,
että arvioi neljäksi boforiksi.
Kankaan läpi kuultavan valon perusteella
eletään koiravahdin jälkeistä hetkeä,
kaje lisääntyy vauhdilla,
enenee suden hetkeksi
ja sitten sika jo pierasee.
Sitten on noustava jo valmistelemaan pöperöä
käkättimen kautta ahdettavaksi laukkuun
joka tuntuu myös juuri virkoavan.
Jo vain suklaanappi tyynnyttää mahan mutinat,
makuupussin suu kahahtaa
kun kuroutuu soukemmalle.
Jättitaimenet asettuvat takaisin paraatiasemiin
uistinten kahtapuolta,
valmiina haukkaamaan tarvittaessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi