TiHQ
Sielua raatelevan helteen päälle käynnistyy pehmeä,
hitaasti vettävä lempeän empaattinen sade,
äänetön, tuhnuisen samettinen tihq,
jostain unimaailman tuolta puolen.
Se joka kastelee kaiken kohtamaansa kuivan;
myös karikkeeseen notkelmien pohjalle munitut
pirulaisten kotelovaiheet.
Armeijat ovat valmiustilassa syntyäkseen,
jatkaakseen elämään,
kuollakseen pois tappamatta.
Tämä on niiden tilaisuus - tämän kesän ensi-ilta;
syöpäläisten maailman suurin verinen,
hieltä haiseva onni safarivihreissä jossain;
pontevassa nousuhuppelissa saunan verannalla
vartoomassa kiuasta,
riisuutuaksen pian tarjottimeksi.
Toisaalla toinen,
odottaa terassilla kuppaajaansa - hihattomassa,
pankkikorttinsa kera - sormella tupakkia naputtaen.
Hermostuneena?
Ei - vaan irrottaakseen tuhkan kuppiin.
Elä-elä huio - etelänmies.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi