SANANJALKOJA

SANANJALKOJA

Niin ihastuttavan kauniinvihreää hiljaisuutta
suurten mastokuusten siimeksessä,
jättimäisten alaoksien siilaamassa hämyssä.

Sieltä täältä pilkahtavat auringon säteet
tekevät kenestä tahansa - pahasta eli hyvästä,
prinssin tai prinsessan;
sikäli mikäli sattuu oikealla hetkellä satumetsän
viileään hartauteen osautumaan.

Kyse ei ole taidosta,
ensisijaisesti etupäässä tahdosta haluta omata;
halusta kokea sellainen herkän koskettava,
pittoreskimainen intiimi hetki kahden luonnon kera.

Sananjalkoja niin runsaasti vietossa;
vaitioleminen paras vaihtoehto ikinä tässä tolassa.
Yhdentyminen takaisin siihen tilaan josta
maailma riipaisi irti pois orvoksi hortoilijaksi.

Miten onkaan huumaava se tunne
joka sielua vääntää ja kääntää sisäistyessään!
Myrrysmiehen väkevä henki,
mustan lompolon syövereistä kallion kylkeä matava
äärimmäinen huokuva voima.
Se ankara hetki
kun ymmärtäminen yhen äkin uuvuttaa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!