KELLOPELi PUNAiNEN
Raitisilmamyrkytys luvassa;
satakunta metriä yläkertaan porojen ja lampaiden,
kai ihmistenkin kallaaseen kuluttamaa wanhaa polkua;
sitten alaskäsin loivemmin parikymmentä metriä,
olemma tunturien kainalossa kiiluvalla lompololla.
Viides tai kuudes nakkaus,
jo vapisee froualla vavan kärki;
ilmeestä näkee että syvällä sielussa myös.
Parahultaisesti laantunut ilma kiertämään rinnassa
pitkähkön tasaisen nousun jälkeen
ja heti kohta pitää pidättää henkeä.
Ennalta arvaamaton on isku,
kymmenen metrin päässä töyräästä möyrähtää.
Punainen vatsa vilahtaa mustasta vedestä,
kiskoo kiivaasti syövereihin,
mutta antautuu väsyttämättä,
jää sätkimään jänkäsuolle kiskaisun jälkeen.
Puukon hamaralla otsaan ja sielu livahtaa Ahtolaan,
samalla kalulla kurkku auki - Kellopeli Nieriä;
odottelee kyytiä voiselle pannulle.
Naantalin aurinko paistaa.
Rautu on elämän ensimmäinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi