keskiviikko 1. toukokuuta 2013

SOTKAPARi


SOTKAPARi

Wiina virtasi vuoksena katukäytävillä
ja minä polo tyydyin akkunan pielestä seuraamaan
hulkin päälle käsin päätöntä keekoilua
akkansa ympärillä pienessä uveavannossa.

Vaikka selkeä tarve sillä selvästi oli,
ja päämäärä - saada pää sekaisin onnesta;
samaan tapaan kuin ihmisenlapsella wiinasta.

Nooh - tänään on toinen selvä ja uusonneton nuiva,
toinen monimutkaista ympyrää uiva keväänlapsi;
yhä pärskyllään - jatkaa teerenpeliään vedessä,
edetäkseen täyttymykseen saakka.
Ja se onni; se on sillä yhä.

Niin kauniin seesteisillä väreillä maalaa huomen,
hiljaisuus - sarastus käy yli ohuen hämärän;
kuolpunan halki kiemurtelevan runon kahtapuolta
metsojen kaulat haihtuvat kajeeseen,
vaihtuvat jaarikoiksi.
Olemassa on vain lompolo ja sen sotkapari;
uniset karhut paljastuvat tuulenkaatojen kannoiksi.

Ja vielä jatkan kappaleen,
seestyy seestymistään - pilven palteilla hehkeä ruso,
longissa kultainen reunus;
kuulimet poimivat lakkapäästä kevään laulun.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi