SiHTEERi

SiHTEERi

Maailman laidalla.
Kuulas autius riipaisee,
koskettaa pintaa syvemmältä,
äkin huomaa olevansa vain roska muun
Golf-virran tuoman rojun joukossa.

Äärettömyyttä piisaa katsoipa minne katsoi.
Vain tulosuunnassa jotain tuttua;
mustanpuhuva louhikko, uhkaava kuunmaisema,
jonka jokaisesta kolosta odottaa vaistomaisesti
saatanan lähettilään hiipivän sielun atimaksi.

Täällä äärettömän äärellä ajatuksetkin
muuttuvat huikenteleviksi;
sielu kisaa lokkiparven kera taivaanpiirillä,
yllyttää riisumaan paidan ja ottamaan aurinkokylvyn.
On kuulemma terveellistä - karaisevaa.

Mutta mihin enää tarvitaan teräsmiestä?
Veneetkin on pääosin muovia,
puu on liian työläs - sanotaan,
aikaa ei ole,
sitä pitäisi erikseen irroittaa.

Pitäisi kenties palkata sihteeri,
jos tahtoo puuvenettä pitää?
Ajatus saa hymähtämään, froua katsoo hitaasti.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!