PiTOVAiKEUKSiA
Tuuli on lenseä, kaakosta käy,
aurinko harjoittelee erilaisilla sävyillä väritystä,
aina kulloisenkin pilvenlongan takaa kurkottaen.
Kulppoja alkaa olla jokahisen
auringon puolen räystään alla.
Koneen jälki kantapään alla on petollinen,
opetuttaa uutta kävelyä,
haaristelua,
ikään kuin olisi luirahtanut housuun valmiiksi
jotain karhun peloketta.
Vaikkei karhuja juuri nykyään tiellä näy;
kallista on karhuta - siinä syy
ja pysyvät samalla kuskit hereillä
kun jatkuvasti juilii tai huljauttelee raiteilla.
Vaan astua pitää tarkoin,
kovin harkituin askelin - ja näyttää muista kummalta,
että ennättää heittäytyä selkäpiilleen
ennen kuin lentää persiilleen.
Nämä ensimmäiset merkit,
ne jotenkin saavat lauhkeaksi mielen;
yllyttävät sielun sukimaan ja oikomaan siipispankojaan.
Kyynikolla on hymyn kanssa pitovaikeuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi