torstai 21. helmikuuta 2013

ATHÁNATOS


ATHÁNATOS

Niin koitti päivä,
koiton armelias kaje kaikkine valon vajeineen
ja muutti yön mustaan liukenevaksi wanhaksi möröksi.

Höyhensaari haihtui siniseen usvaan unineen;
ajatuksia kukkuripäinään olevat venhot
rantautuvat tälle rannalle,
loikkivat jälkiä jättämättä sannalle
ja kapusivat kevyen lempeän tuulen selkään
osuakseen haihattelevien ihmisten haavipäihin.

Ilo syntyy ja riehaantuu luvattomien ajatusten
suurpiirteisestä käsittelystä sellaisessa myllyssä
joka ei erottele vaan jauhaa kaiken;
normit, moraalit, sivistyksen,
lait, pykälät, asetukset, kiellot, määräykset,
tavat ja tottumukset, kirjoittamattomat säännöt.

Ajattelemisen ihanan sietämätön vapaus;
mihin täyspäinen lakeja tarvitsee,
itsensä tyhmentääkseenkö,
mielen kahlehtimiseksi tiettyyn vormuun?
Sielun mitätöinti on Kulttuurissa pahe.

Ajattelu on kuolematon - ainutlaatuinen ikuinen;
tosin tuosta lystistä ihmiskunta joutuu kantamaan
inhimillisyyden raskasta iestä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi