VESiTULiVUORET
Mikä monien monien feromonien tulva;
varhaista kevättä pukkaa -
liianko varhaista, parhaista parhainta -,
sen näkee vasta jälkikäteen,
kuten ne wiisaat
joiden silmä sijaitsee hassussa paikassa.
Räystäät ovat menneet ihan sekaisin,
valuttavat tippoja sellaisella wimmalla,
että seinän nietos on täynnäns' kulppoja,
vierivieressä somassa rivissä törröttävät
nämät somat jäätyneet vesitulivuoret.
Hyönteisetkin ovat härillään,
eilennä muudan takajalkaan haavoittunut valaskala;
no eikös vaan se peijooni kavunnut kutemaan
tuohon meidän silmien eteen,
tuohon lahden suun karille.
Siinä kuti päivän karimetsojen seassa,
ei piitannut kintaallakaan troolareille
jotka puksuttelivat eeskahtaalle koko päivän,
osa nuottia vetäen,
osalla rytmi ihan kohdallaan.
Vaan hylkeeksipä tuo sitten illemmalla paljastui;
oli liian vähäpätö valaskalaksi lintukirjan mukaan.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi