TURPAHÖYLÄ

TURPAHÖYLÄ

Haavi auki;
kintaat tipahti vilahtain kahta puolla polanteelle
ennen kuin suu kerkesi kunnolla kissiä sanoa.

Täkäläisen fermerin mustankirjava oinas -
mustin sielultaan - ryöttäsyntisin kaikista -,
kopsuttelee vastaan turpahöylä suussa - aamolli,
tapaillen kiperää Ievan polkkaa.

Pudonnut Igvarilta vehje pers'taskusta lampolaan,
tämä rietas löytänyt - ominut,
napannut nyppyhuuliensa väliin.

Hyvänä ihmisenä - etenkin elukoiden suhteen,
sitä osaa kuvitella sielunsa silmin
kuinka riemastuttavan onnen tunteen saanut
kun on ensimmäinen nuotti julki pärähtänyt;
täytynyt olla siinä jotain mystistä sinistä,
sen verta muikealla virne tuolla syntisellä.

Väistämättä tuo otus oitis nostaa esiin takauman
jostain taannoisesta kesäyön unelmasta Ekkerøyssä;
uuhien kiimasta sokeina uhitteleva oinaskatras;
johtava yksisilmäinen musta kuningas kyyristyneenä.

Kai valmiina harrastamaan yllätysseksiä uuhen
tahi kuvaajan kera.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.