iHMiSHiiRiÄ
Vaitelias hiljaisuus kattaa kokonaisuuden,
vain raivoisa -
berserkkinä riehuva suolavesi käy hullun lailla
haavoittuneen aallonmurtajan kimppuun;
lyö, räimii, ryöpsähtelee vasten,
mielipuolisella hurjuudella vastustaa
sen tielle väsättyä estettä.
Maailman mittakaavassa aivan liian vähäpädöillä
ihmishiirillä ei mitään vastaansanomista
ja miksi pitäisikään;
hyvin piisaa että kukin viitsii olla olemassa
sille suodun aikansa - sitten joutaakin pois.
Meri,
tuo toisinaan hullu ja ankara elämän äiti,
toisinaan lenseän tyyni sekä ihana,
lempeässä sylissään elämää antava ja kantava;
samassa mitassa taas ikuinen,
niin ikuinen että - sekä eteen- että taapäin.
Voi vain loitompaa ihailla sen äyskintää
kun se kaikella voimin ärjyy,
tuulen wimma apunaan ryntää kaikkea päin;
rynkyttää, ryskyttää ja pieksää,
niin että näky hurmaannuttaa
ja saa myötäelämään ryöttäsyntisen sielunkin.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Hei saitko mun viestin terveisin Mikko Hyvönen+358407769246
VastaaPoistaEi ole tullut millään muulla
Poistakonstilla vistiä kuin tällä?