SUOLAA

SUOLAA

Taas voitelee,
ankara wimma ruoskii kasvojen paljasosia,
hyisen kosketuksen tuntee aina munaskuita myöten;
mistä osaakaan tuo lempojen lempo
ujuttautua sisimmänkin hyytävään?

Sielun salaisetkin sopukat se voitelee tuosta vaan,
koskettaa hurjuudessaan niin,
että huojuttaa - mielen puolikas ravistaa,
toisen koettaessa karistaa tunnetta onnistumatta.

Linnunlihoille karahtaneet ihoalueet törröttävät,
piikit jo kavahtaneet pystyyn neulamatoiksi,
jäisten kusiaislaumojen rampatessa kivikylmin jaloin
niskan ja selkäpiin väliä värisyttäen.

Pureva vinkka ei anna periksi - päinvastoin,
panee kaikkensa peliin,
hyökkää sellaisina puuskina
ettei aluasusta irtiolo onnistu;
aina jollain kulmalla jääkylmä lieve osuu säväyttäen.

Tätä jatkuu, jatkuu ja jatkuu,
aamusta iltaan soittaa samaa nuottia,
samasta suunnasta;
suolaa lapioidaan saavitolkulla merenpuoliseiniltä;
elämä senkus vaan on.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.