TYYNTÄ JA MYRKKYÄ
Suolavesi lilluu ihan ilman pilkollaan,
ei mitään hätää tai syytä hytkyä;
somimoilleen olisi olla aloillaan - ihmisiksi -
kuten tavataan sanoa levottomille.
Tuulta on juuri sen verran nimeksi
jotta viiri kykenee huokailemaan roikkuessaan;
toisaalta kyllä laiskansutjakat eleet eivät innosta,
puhti kaikkeen joutavaan häsyämiseen on pois.
Se on myrkkyä.
Hät'hätää viitsii katsella tyvenevälle ulapalle,
tosin värikonsertista saa ladattua hieman intoa;
aava erottuu hyvin - horisontti,
samoin merisavun kynsistä vapautuneet tunturit,
jopa Kalastajasaarennon ohut kohoumaketju.
Noilla mennään tämä jysähtänyt pysäys;
ei taida kovin pitkään tätä onnea piisata -
että tuulta joutuu katselemaan
maailman kaikista ilmansuunnista,
kyllä se pian jostain alun saa
ja hönkii seuraavan viikon tahi pari.
Länsimainen säätiedemies tuntee lukemattomia
hyviä tuulia jotka ovatkin loppupeleissä pahoja
kun toimivatkin vastoin niille määrättyjä suuntia.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi