EHKÄ
Tulta jo tekisi mieli,
vaan joskohan vielä siirtäsi;
antaisi himon yltyä,
kuni sitten vasta äärimmäisessä wimmassaan
saisi tarttumaan alumiinilapion hantaakeihin
ja sonnustautumaan luomistyöhön.
Pienestä on kiinni,
mitättömästä vähäpädöstä -
pari metriä pitäisi nietosta lohmia;
aukkoa reistata aukoa lunta takakäteen lappamalla,
vasta sitten käristyneen makkaran makuun.
Kehtuuttaa -
jos saisi himoaan pidäteltyä vielä jonkuhkon tovin,
ehken hyvänkin,
niin luojahan se kiiruhtaisi tulipaikalle avuksi.
Silmissä vilisee paistuvien rasvatappien näkyjä,
haistimeen tunkee jostain takaumasta
erinomaisen ankaraa aistinautintoa;
vavisuttaa -
vartalo läikkyy kuin tiineeksi täytetty päälari,
ketarat huojuttavat päätä myöten kaikkea -
hattuakin.
Ehkä tässä on jo riittävästi syytä toimia.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi