ANADiGi
Lumet tulevat tuulen myötä,
poistuvat samalla kyydillä;
tämän talven valkokatteesta jäljellä rippeet
läikikkään kotitunturin kupeessa,
lunta enää lommoissa - kummut puhki tummina.
Satunnainen huntu toisinaan tasoittaa näkyä;
sarastuksen voimistuessa punerva haihtuu
ja tilalle asettautuu merellinen kuulaus,
toki vasta keltaisen vaiheen kautta.
Värinäytelmät ovat kyllä loistavia,
suorastaan käsittämättömän upeita;
ja valmiina kuvattaviksi,
toki niinhän net lienevät olleet jo vuosituhansia.
Sielua kismittää hyvinkin kovin
kun päättämättä on yhä että analogiallako -
vaiko digitaalina alan väsätä otossuunnitelmaa;
siitä nääs ei tunnu tulevan tolkkua kuni tokenen.
Kummassakin järjestelmässä on tällä erää
elettävään elämään nähden liian paljon jossia.
Ehkä toistaiseksi vain tyydyttävä
hurmaantuneen sielun maalaamiin
sanallisiin otoksiin.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi