TOSSO

TOSSO

Harmaata siniharmaata,
tosi raskasta märkää suolavettä ryöppyää,
valopilkkuina aallonharjojen valkoinen kuoha
juuri ennen rantaan paiskautumistaan.

Tuuli käy winhasti maalta,
puhaltaa vuoksen harjaksen ikään kuin
aisuritamman vihmovana kusena
sen perässä seuraavan aallon kasvoille;
näyttää kuin sataisi vettä vaikkei.

Rantapenkereen viimeiset kaurat ovat nöyrtyneet,
marras etenee vastaanpanemattomalla voimalla,
kellekkään tielle osuvalle ei armoa,
jopa eteläisen seinävierin hennon vihreä odelma
sinnittelystään huolimatta taipuu myötäilemään.

Apeus ja eetoksen kapeus ei vielä saatavilla -
uupuu käsin kosketeltavuus -,
nääs ilmassa vaakasuoraan lentävät märät tiskirätit;
ne puuttuvat vielä tyyten,
ei ole ollut elkeitäkään siihen suuntaan.

Nooh - kun kiitos seisonut riittävän kauan nöyränä,
ehken jossain hamassa lähitulevaisuudessa
alkaa sitten niiden tiskirättien aika
ja niitä pääsee huitomaan riehtilällä. 

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.