EMPiJÄ

EMPiJÄ

Kostean sekaista lumenhöykälettä ripottelee,
on poissa - sulahtanut -,
ennen kuin kerkiää mokomaa kellennii päivitellä,
vaikka kuin on sähköllä toimiva sana;
hät'hätää saa lemmosta otoksen aikakirjoihin,
toisinaan ei sitäkään.

Jäämispäätöskyvyttömyys on ikävä ilmiö;
toisaalta sitä tahtoisi haluaisi mannun jo valkenevan,
toisaalta - se riettaampi minä -,
taas salaisimmissaan toivoo ettei
lumiainetta valuisi taivaanpiiristä iänkuunpäivänä.
Eikä sen jälkeenkään.

Ei koskaan kolaamista,
lumen luutimista rappusilta,
auton renkaan sutimista.

Kyllä hulluja saa ajatella,
siitä on vielä melkomoinen matka mustaan talveen,
mutta kun tuo talven empiminen.

On se kumma tuolla talvella,
saanut harjoitella tuhansia ja taas tuhansia vuosia,
siitä huolimatta pitää vatvoa yhä tulemisiaan.

Elä tässä sitten jumalisesti mokoman empijän kera.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.