PiERU

PiERU

Kevyesti kevyesti ottaa marras,
valtaa pikkuhiljaa alaa,
lähes salaa valaa poutana routaa mantuun
niin että jalan alla tuntuu oikein tukevalta;
jopa mukavalta astua,
ei tarvitse anturan kastua.

Lienee kohta kansi valmis lumen yllättää,
jos vain suostuu enää siihen;
vuosikaudet puhuttu läpeensä pehmeitä höpöhöpöjä,
pehmeämpiä kuin yksikään pakkaslumipölly -
vihtaantunut ehken niihen.

Hölynpöly - silkkaa pelkkää huu-haututusta;
vedellä toimivan tuulimyllyn ummehtunutta pierua.

Lumi taas ehtaa totta,
sen tuntee jokahinen haistimen nokkaa kutittaneena,
poskipäässä ja silmäripselle laskeutuneena;
ulos työntyneellä kielen kärjellä,
kintaattoman kouran kämmenselällä.

Miksi se alkaisi hölynpölyn kanssa kisaamaan -
kertakaikkiaan päivänselvästä voitosta;
parempaakin puuhaa on mokomaan tyhjänpäiväseen,
huilaa vaikka mustanpuhuvissa pilvissä
ja kuuntelee ennustuksia Odotettavissaan.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.