maanantai 13. marraskuuta 2017

HUMiNA


HUMiNA

Pientä puuhaa - pieniä vaatimattomia tekosia;
kiehisiä - syttöpuiden pienimisiä,
tulipaikan yleistä kohennusta.

Sitten vuoksen tuomaan,
kesällä kuivumaan pantuun tuohentötteröön tuli;
herkästi tulehtuu tämä rasakka aines,
pelmahtaa iloiseen liekkiin vaatien lisäpurtavaa.

Vakava hetki kun asetan sen herkkien poveen;
savu oitis suikertelee katoksen raosta vapaaksi
ja käy poraamaan tyvenessä reikää taivaaseen.

Hiljaisuus tunkeutuu tulen huminan läpi;
ei sen tarvitse myllätä tai kaivautua,
aistimet ottavat sen vastaanpanematta - ahmien.

Tyyneys - sielun tyyneys syntyy itsestään -,
äänettömyyden omaksumisen myötä se puistattaa,
mykkyyden suuri vaikutus vavisuttaa kehoa,
ravistaa havahduttamaan ilmapiirin.

Kaikki se tulen tuoksuinen myyttinen maailma,
siitä juontuvat tuntemukset;
muinaisten esi-esi-esi-isien viestit, riitit, oppimiset,
tavat ja elämisen kulttuuri jostain hyvin kaukaa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi