KLANG
Tuuli tuivertaa,
hormit ulajavat,
salvokset vuoren alla natisevat;
kaiketi karmiva selkäpiiasia hyvin pitkälti,
ellei sielu hentomielisenä olisi tottunut tähän lauluun.
Nyt siihen ei kummoisestikaan reagoi,
tuttua tuttua, niin tuttua;
suorastaan hymyilyttää
kun antaa mielen kuvansa ilkikurisesti ajatella
sellaista lavitsallaan levottomana pyöriskelevää,
joka erinäisiä kauhun mukaelmia eetoksissaan selaa
tämän konsertin lumoissa.
Ja samaan aikaan tuo peijjooni -
jatkaa tasaisella varmuudella -
kirurgin tarkkuudella samaa sävelmää;
tuuliviirin kieppuessa,
lipputangon nostimen pieksäessä kolmatta päivää
hurmahenkisen bersekin raivolla kuvettaan;
klang, klang, loputtomiin klang.
Tämä on tätä - klang -,
samaa soittoa joka kerta,
ei tässä sen kummasempia soittimia kaivata,
tähän räimeeseen on soittimet omasta takaa;
soittakoon pois - klang.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Selkäpiiasia=) Loistava sana, kiitos. Muutenkin erinomainen teksti, rytmi kolisee kuin juna kiskoilla, kuulen Klangin päässäni, hyvä Harmaa!!
VastaaPoistaTäksis, mennäänpä näillä.
PoistaTätä voisin kuvitella täällä Keski-Suomen räntäsateessa uholla lausuvani jollekin yleisölle.
VastaaPoistaLausumaan vaan ja jotain aktuellia jatkoksi.
Poista