PYYT
Päivät lyhenevät pääksytystään - täkäläisittäin
kuin kuuluisat pyyt muinoin,
ennen sikäläistä maailmanloppuaan -
tohtiipa sanoa sukkelampaankin.
Ties missä lienee sattunut tuo mokoma moka -
mutta varmaan jonkun tavallisen rupusakin toimesta.
Sen verta vähäpätönen kai,
ettei siitä ole kukaan viitsinyt pitempää versioida -
puhumattakaan,
että siitä poliittisen julistuksen olisi jauhattanut
jossain hevonpaskamyllyssä.
Kuoleminen luonnossa tapahtuu vähäeleisesti,
ei mitään isoja draamoja sen suhteen,
tosiasia - talvi - otetaan vastaan hyvinkin kuvaavasti
viilipyttymäisellä tyyneydellä.
Hökellykset on hökelletty,
kasvikunnan valmistautuminen uuteen elämää alkanut;
arktisen hysterian kynsistä vain selviydytään
ja se on siinä.
Jotenkin sellainen huojentunut pysähtyminen,
huokaisun paikka;
kaikki valmiina - talvi saa tulla.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi