LEPOTiLA
Kaamos,
se on alkanut;
eipä tuosta kovinkaan isoa hässäkkää syntynyt.
Aurinko on ja pysyy maillaan hyvän tovin,
ei ole varjoja - sielut ovat lomailemassa;
jos niillä on hermot,
niin nekin lienee nyt lepotilassa.
Vai onkokaan sielulla hermoja erikseen;
nethän saattavat käyttää samoja johtoja
kuin varsinainenkin maallinen vastuunkantaja.
Oli miten oli - pimeyttä ken etsii,
menköön kellariin ja sammuttakoon valot
jottei näe lakritsaa;
ja toki onhan se vielä eräs kuuluisa paikka
jonne aurinko ei koskaan paista,
ellei kellarointi onnistu.
Sinisen kauneuden salaisuudet alkavat paljastua,
vaatii vain aktiivista paneutumista oikeaan aikaan;
kellon seuraaminen vapauttaa muuhunkin,
vapauttaa kokoaikaisesta akkunassa vahtaamisesta.
Kaamoksen sini - kuin fazeria haukkaisi;
jättäisi kielen päälle sulamaan.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Kaamoksesta kauniisti.
VastaaPoistaKuin fazeria haukkaisi
Poista