maanantai 18. heinäkuuta 2016

ESi-iHMiNEN


ESi-iHMiNEN

Putousten historia ja niiden esihistoria;
sehän suorastaan tulvii kutkuttavia mielikuvia,
omasta humeetista tempaistuja hulvattomuuksia.

Esileikkejä siitä kuinka esi-ihmisen esi-isät
esihistoriallisena aikana ovat reagoineet
ihka ensimmäisen vesiputouksen nähdessään.

Ryöppyävä - kiihottava valkoinen vesi;
takuulla jo esi-esihistorian esiesi-isät haaristelleet
manikyroimattomat sormet suussa siinä partaalla.

Äimistelleet veden ihmettä - valkoista olomuotoa,
joka on tyyten erilainen kuin se pysähtynyt,
aloillaan lilluva tyven vesi lompolossa tahi järvessä,
tai hiljaa virtaavassa donissa.

Voi sitä ihmetyksen ja riemun aikaa;
sittemmin jäljempänä vimmaa - tunnekuohua -,
jonka putousoivallus saisi aikaan ihmismieleen.
Nostaisi sisäistä sielun kuohua uusiin sfääreihin
panisi jalat alle ja
hippulat vinkuen kertomaan viivana heimon muille.

Sitä joutuisi tavallinen esi-ihminen noloon asemaan,
jos edellä mainittu valtaisa kohina ei koskettaisi,
niin ettei mokomasta ällistyisi.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi