"CLOU"

"CLOU"

Olen sallinut itselleni turmeltuneesti ajatella jotta;
lähtökohtaisesti kuivien kalsareiden,
kuten myös varsinaisen päiväasun jostain syystä
ylivertaisen käsittämätön kapillaari-ilmiö
alkaa kiskoa oitis heti kosteutta maasta
kun peräpuolen saa rauhoitettua mättäälle.

Ja että sellainen tieto kyseisestä ilmiöstä
saa naapurin suun vehnäselle toisaalla,
vilpolansa kuivalla tyynypehmusteella istuessaan -
korituolissaan - huomenkupillista nauttiessaan,
ollen pyllyävästä meikäläisestä vähiten huolissaan.

Se on yksi - eräs osa -, kyttäyskeikan
tuomista ihanuuksista joka vain täytyy sietää.
Ei enempäsä kahta puhetta.

Siinäpä sitä otuksia odotellessa kerkiää käydä läpi
useaan otteeseen näitä keikan upeuksia
joko ahterin märkyyden tasosta - ja tai -,
persun käännähdyksen tuomaan litinään perustuen.

Asian yksinkertainen viehättävyys -
sielun ja yksinolon sietämättömän kepeä -,
suorastaan hereä tola kolahtaa tosi syvälle.

Se on hienosti sanottuna ydin - koko asian "clou".

Oh-show-tah hoi-ne-ne