LOPUTTOMiiN
Siellä met sitten köppäsimmä,
intiaanihölkkää pitkin Loppumattoman suoraa,
kaksi aikuista,
wanhempi ja vielä wanhempi;
korppien tanssiessa lemmentanssia yllä.
Loppumattoman suoraa,
loppumattoman suoraa kaikki tyynni.
Silmissä uneliaan viipyilevä katse kohti Satumaata;
silloin tällöin harvakseltaan levollisen raukea,
aukeaa näennäisen ylimalkainen - pyyhkivä silmäily,
ihanien naisten tapaan.
Naisten jotka katsovat akkunasta ulos - tai sisään,
kuten naiset kautta aikojen ovat tehneet.
Näyttäen joutilaalta samalla tavoin kuin
kaiken kokenut kalastaja purressaan-,
tai wanha metsästäjä peuraa odotellessaan.
Ja sujuuhan se matka,
loputtomiin äänetöntä, tasaista taivalta,
vain mietoa puhinaa uloshengitysilman yhtyessä
ohimenevän tuulen suhinaan.
Sellaista vielä on,
yltiöpäisiä ankaran hurjapäisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi