MiESMUiSTi

MiESMUiSTi

Syyskuu on voiton puolella,
kesän niska kuin huomaamattaan katkaistu
ja ihmiskunnan väki - muun luonnon ohessa,
ajautuu väistämättömästi kohti marrasta - kuolemaa;
vaipuu talven hyisen valkeuden alle,
lumen suojaavan kaavun huomaan näkymättömiksi.
Talvi huostaanottaa huomaamatta.

Paremmissa ilmapiireissä alkaa pian vilisemään
hyvänlaisesti pahanlaatuisia kaamospasilleja;
oikein pahan.

Urbanistanin paremmistolainen akkaväki,
joka jo muutenkin on herkästi tulehtuvaa sorttia,
pääsee omissa sisäpiireissään ruksaaman oireita listalta
ja potemaan kaamomasennusta ilman kaamosta.
Aivan - ilman,
ja siitä huolimatta siitä piisaa puhetta palstat täyteen.

Muistavatko wimmassaan, että kesä oli upea.
Nyt kun katsoo eteenkäsin menneisyyteen,
männä suvi näkyy seesteisenä: lämpimät poutapäivät,
luonnon uskomattomaan loistoon virittäytyminen...

Sitä uskoo - yksinkertainen - herkästi,
että säilynee mokoma "miesmuistissakin"
kauemmin kuin parivuotta.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

MUISTA Ystävääsi runolla!