KUiVAA
Missä viipyvätkään sateet,
nuo syksyn apeuden tuojat,
loskakelien luojat - lätäköiden mestarit?
Vasta muutama satunnainen ohut tihku;
niin pirun kuivaa veden kaperoa - liki siitepölyä,
että kuivahtaa myrtyneestä silmäyksestä pois.
Ei tämä aidolta syksyltä tunnu,
astellessa tulee hiki jalkojen menohalua estellessä,
oneudesta ei hajuakaan - koleudesta puhumattakaan.
Enteellisen hyytävät,
wanhan hyvän ajan pohjoisen wiimat,
sieltä kaukaisen miesmuistin takaa
pysyttelevät nyt nolosti tuntureiden tuolla puolla.
Kaipa lannistettuina ilmastoinninmuutos-höpötyksellä,
tahi muuten vaan närkästyneenä - voimia keräten
uutta yltiöpäistä myllerrystä varten.
Oikein mieltä kihertää,
sielu yrittää irroitella ilkikurisia toiveita ilmaan;
haikailee neljäkymmenen yön ja -päivän sateesta
vaakasuoraan puhaltavan hirvittävän tuulen sylissä.
Ei tästä muuten ehdi kunnon syksyä tulla.
nuo syksyn apeuden tuojat,
loskakelien luojat - lätäköiden mestarit?
Vasta muutama satunnainen ohut tihku;
niin pirun kuivaa veden kaperoa - liki siitepölyä,
että kuivahtaa myrtyneestä silmäyksestä pois.
Ei tämä aidolta syksyltä tunnu,
astellessa tulee hiki jalkojen menohalua estellessä,
oneudesta ei hajuakaan - koleudesta puhumattakaan.
Enteellisen hyytävät,
wanhan hyvän ajan pohjoisen wiimat,
sieltä kaukaisen miesmuistin takaa
pysyttelevät nyt nolosti tuntureiden tuolla puolla.
Kaipa lannistettuina ilmastoinninmuutos-höpötyksellä,
tahi muuten vaan närkästyneenä - voimia keräten
uutta yltiöpäistä myllerrystä varten.
Oikein mieltä kihertää,
sielu yrittää irroitella ilkikurisia toiveita ilmaan;
haikailee neljäkymmenen yön ja -päivän sateesta
vaakasuoraan puhaltavan hirvittävän tuulen sylissä.
Ei tästä muuten ehdi kunnon syksyä tulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi