tiistai 24. syyskuuta 2013

LUMiAiTAPUUMETSÄ


LUMiAiTAPUUMETSÄ

Eilen päivällä lumiaitapuumetsässä,
ensimmäiset viekkaat tunnustelut;
tuntuivat luissa saakka - arktiset viileät hönkäykset.
Vaikka vain pintaa raapaisivat.

Yrittivät ovelasti pujahtaa vesuria pitävän
käden paljasta kyynärtä myöten;
sen verran herkkänä tässä kuitenkin jo ja varuillaan,
että torppasin pyrkimykset sen siliän tien.

Pyllähdin samantien kontalleni
ja aloin sorhaamaan tulta tervaiseen puuhun.

Vilun ei sovi yllättää kesken puuhien,
eikä varsinkaan päästää sitä sielua kylmäämään,
muutenhan kaikki työn lomassa syntyvät
kiehtovat haihattelut ja ajatusleikit jäävät syntymättä.

Tervaista savua lykkäävän nuotion ääreltä seurasin
kun tuuli taivutteli kuolpunassa latvuksia,
puisteli yksin jätetyn aihkin lakkapäätä niin voimalla,
että muutama oksankarahka päätti luovuttaa
ja lähteä puuskan matkaan.

Pilven reunalla tuli tuuli - kaikkosi sen matkassa,
aurinko tasoitti tolan
ja syyspäivä jatkui ennallaan lumiaitapuumetsässä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Kirves lienee hyvässä terässä ja niin varmaan mieskin. Tervehdys pitkästä aikaa Pohjanmaan tuulisista metsistä.

    VastaaPoista
  2. Tervehdys vaan tuulimetsiin,
    Täällä tundrallakin tuulee, puita näkee harvemmin
    muualla kuin talojen seinissä.

    Motsalla hurahutin ja vesurilla oksat ja aisaus,
    Sen verta kuntoa, että 26 tolppaa sain väkerrettyä.
    Nyt jo osa maassa - jääkairalla hiekkadyyniin.
    Paras konsti.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi