NÄKiJÄT
Tulee ajan loppu.
Yön synkän onean pimeästä mukasivistyksestä,
mustien häpeäpilvien alta,
nousee tulenpunainen kulttuurin liehuva lieska;
riettaasti riehuva tiuskea rakki,
joka puree kintusta niljaisia olmeja.
Kelmejä joita on sovitettu pystykirnuun vuosisata,
lyöty männällä osumatta
ja aina ne vaan ovat luiskahtaneet pinteestä
jatkamaan suoneniskentää ja etujen kahmimista.
Halvalla pantujen mitta on täyttymässä,
varomattomuudella kuseen saatettu valkokaulus
käy yllättäin kurkkuun,
muuttuu nahjustelevasta typeryksestä
pentujaan puolustavaksi tiikeriksi.
Kaukana Kulttuurin tuntureilla katsovat näkijät
sitä mikä oli nähty jo aikaa sitten.
Pitävät pidot,
juhlivat kulttuurin voittoa
sivistyksen sairaasta ahneudesta.
Sivistys, ahneuden ulkokultainen kuori,
keisareiden näkymätön vaate on kulumassa puhki,
kultadupleen alta häämöttää parantumaton kuppa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi