keskiviikko 2. joulukuuta 2009

VOiSI MENNÄ HUONOMMiNKiN


VOiSI MENNÄ HUONOMMiNKiN

Vitimusta kaarnepari lehahtaa lakkapäähän.
Kuulen kun ne juoruavat;
toinen suhkasee toisen korvaan:
Tuo otus on mesikämmenen nähnyt,
kävelee paskat housussa tuota palasta.


Ponnistelen pysytelläkseni hillitysti tyvenenä
ja yritän kestää kaljanteella pystyssä ilman keppiä,
henkeni kaupalla haen antiliukkaita paikkoja.
Mielikuvituksen säkistä raavin wiimeisetkin unihiekat
ja ropsautan ne ennalta valitsemiini sijoihin.

Se on tosi vaikeaa, koska ei voi tietää,
missä kohtaa on tuiskahtamassa kuonolleen
ja missä pitää heittäytyä pitkälleen,
ennen kuin tuiskahtaa.

Ottaa kyllä pattiin tuommonen juoruilu,
sitä on vaikea kestää;
asiantuntemattomien asiantuntijuutta.
Onhan se nähty, koko heimo liukastelee.

Korpit kronkkuu, porot morottaa,
jää roukkaa ja rymyää pakkasen kiristyessä
Aurinko lymyää taivaanpiirin takana, syvällä ja loitolla,
onneksi välimatkan eneneminen lakkaa pian,
mustakaapujen joulun tienoilla tyystin.

Oh-show-tah hoi-ne


6 kommenttia:

  1. Rikasta kieltä, huumoria ja mielikuvituksen lentoa taas kerran. Mustakaapujen joulua odotellessa.

    VastaaPoista
  2. Olli-Pekka Uusitalolle:
    Tänksis. Mustakaapujen joulua niin, muilta taisi mennä jo.

    VastaaPoista
  3. No oliko niissä juoruissa mitään perää?

    VastaaPoista
  4. Mitä poro tekee kun se morottaa??
    Kaunis kuva poroista.

    VastaaPoista
  5. "jää roukkaa ja rymyää pakkasen kiristyessä"...mukavan rouheaa tekstiä!!!!

    VastaaPoista
  6. Arjaannelille:
    Ei sitten vähäänkään, ei sitä kannatte hyviä housuja paskoo yhen oksin takia.

    Elisalle:
    Ääntelee, hieman kuin röhkisi. Erikoinen ääni.
    Porot on ylipäänsä aika kauniita, sanoisin.

    Tarulle:
    Kyllä vaan, erityisesti rouheaa silloin kun kannen päällä on karstanne.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi