OiTiS ALKAA PAUHU
Herkät merkit vitilumessa,
vuoden viimeisenä päivänä.
Katselen niitä äimänä.
Yksinäisen suden jäljet.
Jängän poikki loikkinut,
yli hangen,
sangen verkkaan tahtiin - häihinsä entävä ylkä.
On kierrellyt ja kaarrellut,
jänestä lie saarrellut
mut' kylläisenä hylännyt.
Luottaa kauhun tuomaan mahtiin.
Tuo ahtaan ihmismielen luoma peto julma.
Vain yksi pulma hällä - tällä sydänystävällä,
kiihtyy vauhkoin mielet kovin vilkkaan jahtiin, hukan lahtiin,
jos käpäläin vie jäljet mäkeen
ja siitä sairas mieli vanan näkee - pistää sanan.
Oitis alkaa pauhu, kohta levii kauhu, hehkuu ohta,
luikut olkavarteen lyödään, viime murkinoita syödään.
Elävältä turkkia jo myödään.
Vaik' juoksee hukka tunturissa vielä siellä,
revontulten tiettömällä tiellä.
Herkät merkit vitilumessa,
vuoden viimeisenä päivänä.
Katselen niitä äimänä.
Yksinäisen suden jäljet.
Jängän poikki loikkinut,
yli hangen,
sangen verkkaan tahtiin - häihinsä entävä ylkä.
On kierrellyt ja kaarrellut,
jänestä lie saarrellut
mut' kylläisenä hylännyt.
Luottaa kauhun tuomaan mahtiin.
Tuo ahtaan ihmismielen luoma peto julma.
Vain yksi pulma hällä - tällä sydänystävällä,
kiihtyy vauhkoin mielet kovin vilkkaan jahtiin, hukan lahtiin,
jos käpäläin vie jäljet mäkeen
ja siitä sairas mieli vanan näkee - pistää sanan.
Oitis alkaa pauhu, kohta levii kauhu, hehkuu ohta,
luikut olkavarteen lyödään, viime murkinoita syödään.
Elävältä turkkia jo myödään.
Vaik' juoksee hukka tunturissa vielä siellä,
revontulten tiettömällä tiellä.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi