POHJOiSEEN
Kiivas kevään juoksu,
luontoo riivaa, on ilma täynnäns' lemmen kirkii kiimaa.
Sirkutusta siellä, lirkutusta täällä, tirkutusta yllä,
viserrystä päällä, vihellystä tiellä,
ei kaikkee ehkä aisti miellä,
vaikk' kevään joka sorkka varmaan kyllä.
En lauluu hentoo kiellä somaa,
vaikk' vaikee kiukkuu niellä omaa,
jos unihiekkaa silmät vielä täynnä
ja vieres' hoilaa suunapäänä peippo suulas.
Aamun kuulas tuoksu,
mieltä piinaa - kuin maittavimman, aistikkaimman evään.
Se leijuu keijun lailla unen perään.
Siihen herään,
aukkoja ma aukaisen, kurttuisen otsani alta;
luomien maloista siintää huominen,
on kehrä noussut täyteen terään.
Taivas tulvii.
Muuttavia tuulihaukkoja laukkomassa ilmameren ääriä suuria määriä.
Nuokkuu tuuliviiri, korkealla kiikkuu,
vain sattumalta liikkuu.
Vaan jo pian polvi siltä mutkalle taittuu
ja tahtoo se tuulen seuraksi matkalle.
Jonnekkin. Irti. Vapaaksi. Pois. Pohjoiseen.
Kiivas kevään juoksu,
luontoo riivaa, on ilma täynnäns' lemmen kirkii kiimaa.
Sirkutusta siellä, lirkutusta täällä, tirkutusta yllä,
viserrystä päällä, vihellystä tiellä,
ei kaikkee ehkä aisti miellä,
vaikk' kevään joka sorkka varmaan kyllä.
En lauluu hentoo kiellä somaa,
vaikk' vaikee kiukkuu niellä omaa,
jos unihiekkaa silmät vielä täynnä
ja vieres' hoilaa suunapäänä peippo suulas.
Aamun kuulas tuoksu,
mieltä piinaa - kuin maittavimman, aistikkaimman evään.
Se leijuu keijun lailla unen perään.
Siihen herään,
aukkoja ma aukaisen, kurttuisen otsani alta;
luomien maloista siintää huominen,
on kehrä noussut täyteen terään.
Taivas tulvii.
Muuttavia tuulihaukkoja laukkomassa ilmameren ääriä suuria määriä.
Nuokkuu tuuliviiri, korkealla kiikkuu,
vain sattumalta liikkuu.
Vaan jo pian polvi siltä mutkalle taittuu
ja tahtoo se tuulen seuraksi matkalle.
Jonnekkin. Irti. Vapaaksi. Pois. Pohjoiseen.
Oh-show-tah hoi-ne
Hetken jos vielä olisin lukenut tuota loppua, antanut sanojen viedä, olisi voinut käydä hassusti.
VastaaPoistaOlisin voinut unohtaa ettei mulla ole siipiä. Ikävämpi juttu silloin kun on kolmannessa kerroksessa ja alla on iso kuoppa jossa kaivinkone ärjyy tilaa uusille kerrostaloille.
Mutta illalla olen taas metsänreunassa ja kuuntelen niitä suupaltteja jotka asuvat lähitienoon puissa. Varhaisella toivottivat tervemenneeksi. Mieluummin niitä kyllä kuuntelisin kuin kaivinkoneita.
Reinelle:
VastaaPoistaKyllä iniminen osaa lentää, mutta edellytyksenä on ettei pelkää yhtään.
No vastatessasi olet jo suubalttien luona. Hauskoja juttutuokioita sulle.