HiLJAISEN WiiKON SANA
Velka, laina, luotto, vippi - ei kuulosta periaatteessa pahalta. On auttanut montaa osaavaa, harkitsevaa inimistä järjestämään asiansa. En vastusta jos en kannatakkaan. Kokemusta on itsellänikin.
Harva jaksaa inimisluonteen tuntien miettiä perin pohjin sitä mitä todellisia uhrauksia velan ottaminen vaatii kun summa nousee huomattavaksi. Harva miettii mihin kaikkeen se todellisuudessa vaikuttaa elämän kokonaisuudessa. Tarkoitan nyt esimerkiksi sen kokoluokan/mittakaavan rahakasaa jonka pois maksamiseen kuluu vuosia tai jopa vuosikymmeniä.
Velkahan perustuu aina tarpeeseen, kukapa nyt joutavanpäiväisesti velkaa ottaisi ja alkaisi siitä hyvää hyvyyttään toiselle korkoa maksamaan vai perustuuko?
En arvostele kenenkään yksilöityä tarvetta sinänsä, olkoonkin niistä suurin osa muiden tekijöiden ja osapuolten luomien tarpeiden omaksumista. Osaa toki inimiset itsekkin keksiä ja luoda haluja ja haaveita.
Koska velan vakuus- ja takaisinmaksumuotoja on hyvin runsas ja kirjava kokoelma, ei parane perustaa kirjoitusta vain yhden asian esille nostamiseksi. Käytännössä jokainen velanottaja tietää velan ottamisen tarkoittavan sitä että se pitää maksaa takaisin, tavalla tai toisella. Hyvällä tai pahalla.
Iniminen on vain halussaan ja tarpeessaan usein niin töpinöissään, ylikierroksilla, että velan saaminen on se pääasia, ensisija. Takaisinmaksu ja sen ehdot korkoineen ym. vasta toissijainen asia.
Soppa on kovin helposti valmis nieltäväksi.
Perussyy on inimisessä itsessään, luonteessaan. Osasyy, nykypäivänä tosin yhä suurempi osa, on markkinoinnin koneistossa, manipuloinnissa jolla tehdään kuplia, keinotekoisia, usein jälkikäteen katsoen luonnottomia tarpeita.
Harva velanottaja jaksaa miettiä lopuun saakka kutka kaikki hyötyvätkään hänen velkaantumispäätöksestään, siis muut kuin luotonantaja. Hyötyjiähän ovat myös työnantaja, asuinkunta, kauppias ja yhteiskunta - siitä että yksi yksilö on saatu uhrautumaan, sitomaan päänsä silmukkaan näennäisen vapaaehtoisesti.
Yhteiskunnan valtapitävien on perusteltua olettaa, että velallinen on vakaa, koska jos hän normien, etiikan ja moraalin takia aikoo suoriutua velvoitteistaan, hän käy säntillisesti töissä, ei vaihda paikkakuntaa, eikä tee ratkaisuja joissa velvoitteen hoitokyky heikkenee. Hän pitää yllä yhteiskunnan status quota ilman väkivaltakoneistoa ja vielä tuo lisäarvoa kaupalle, valtiolle jne.
Voi hyvin sanoa että inimisten alitajuntaan syötetty velkajärjestelmä moraaleineen on kahlitseva voima.
Ei siksi että velka sinällään on olemassa, vaan siksi että inimiset tekevät tyhjänpäiten velkaa - kahlitsevat itsensä sillä, uuvuttavat ja tekevät elämästään hyvin usein ahtaan läpinäkyvän vankilan itselleen.
Kahleiden wastakohdasta, säästämisen ihanteesta on muokattu muutamassa vuosikymmenessä häpeällinen pahe.
Alkuperäistä pääsiäistä vietetään Mooseksen aikaisen juutalaisyhteisön Epyktin orjuudesta vapautumisen/pääsemisen muistoksi, mistä johtuu myös mustakaapujen pöllimä sana pääsiäinen.
Me suomalaiset emme ole heimona vielä päässeet suomaisen Mooseksen alulle saattamasta €U:n ja Kulutusjumalan orjuudesta. Olemme henkiökohtaisesti markkinoinnin uhrialttarilla, kukin omalla persoonallisella tavallaan. Meidän on vain nieltävä itseaiheutetun, ahneuteen perustuvan laman katkera kalkki. Muuta emme voi.
Jostakin kummasta syystä sitä tulee usein mietittyä kuinka moni vastaan astelevista lajitovereista on aikuisten oikeasti vapaa (velka) orjuuden kahleista?
Entä tunnistaako kahleensa ennen kuin on liian myöhäistä vapautua?
Mihin on hiipunut se halu elää luontaista, tasapainoista, onnellista elämää omine kiireineen ja omine tarpeineen - oman vapautensa ihanteissa?
Joillakin pitkäperjantai kestää koko elämän ja monelle käy niin että pääsiäinen koittaa vasta kun mullat nakataan kirstun päälle. Vasta silloin vapautuu kahleistaan lopullisesti.
Se on surullista.
Velka, laina, luotto, vippi - ei kuulosta periaatteessa pahalta. On auttanut montaa osaavaa, harkitsevaa inimistä järjestämään asiansa. En vastusta jos en kannatakkaan. Kokemusta on itsellänikin.
Harva jaksaa inimisluonteen tuntien miettiä perin pohjin sitä mitä todellisia uhrauksia velan ottaminen vaatii kun summa nousee huomattavaksi. Harva miettii mihin kaikkeen se todellisuudessa vaikuttaa elämän kokonaisuudessa. Tarkoitan nyt esimerkiksi sen kokoluokan/mittakaavan rahakasaa jonka pois maksamiseen kuluu vuosia tai jopa vuosikymmeniä.
Velkahan perustuu aina tarpeeseen, kukapa nyt joutavanpäiväisesti velkaa ottaisi ja alkaisi siitä hyvää hyvyyttään toiselle korkoa maksamaan vai perustuuko?
En arvostele kenenkään yksilöityä tarvetta sinänsä, olkoonkin niistä suurin osa muiden tekijöiden ja osapuolten luomien tarpeiden omaksumista. Osaa toki inimiset itsekkin keksiä ja luoda haluja ja haaveita.
~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~
Koska velan vakuus- ja takaisinmaksumuotoja on hyvin runsas ja kirjava kokoelma, ei parane perustaa kirjoitusta vain yhden asian esille nostamiseksi. Käytännössä jokainen velanottaja tietää velan ottamisen tarkoittavan sitä että se pitää maksaa takaisin, tavalla tai toisella. Hyvällä tai pahalla.
Iniminen on vain halussaan ja tarpeessaan usein niin töpinöissään, ylikierroksilla, että velan saaminen on se pääasia, ensisija. Takaisinmaksu ja sen ehdot korkoineen ym. vasta toissijainen asia.
Soppa on kovin helposti valmis nieltäväksi.
Perussyy on inimisessä itsessään, luonteessaan. Osasyy, nykypäivänä tosin yhä suurempi osa, on markkinoinnin koneistossa, manipuloinnissa jolla tehdään kuplia, keinotekoisia, usein jälkikäteen katsoen luonnottomia tarpeita.
~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~
Harva velanottaja jaksaa miettiä lopuun saakka kutka kaikki hyötyvätkään hänen velkaantumispäätöksestään, siis muut kuin luotonantaja. Hyötyjiähän ovat myös työnantaja, asuinkunta, kauppias ja yhteiskunta - siitä että yksi yksilö on saatu uhrautumaan, sitomaan päänsä silmukkaan näennäisen vapaaehtoisesti.
Yhteiskunnan valtapitävien on perusteltua olettaa, että velallinen on vakaa, koska jos hän normien, etiikan ja moraalin takia aikoo suoriutua velvoitteistaan, hän käy säntillisesti töissä, ei vaihda paikkakuntaa, eikä tee ratkaisuja joissa velvoitteen hoitokyky heikkenee. Hän pitää yllä yhteiskunnan status quota ilman väkivaltakoneistoa ja vielä tuo lisäarvoa kaupalle, valtiolle jne.
Voi hyvin sanoa että inimisten alitajuntaan syötetty velkajärjestelmä moraaleineen on kahlitseva voima.
Ei siksi että velka sinällään on olemassa, vaan siksi että inimiset tekevät tyhjänpäiten velkaa - kahlitsevat itsensä sillä, uuvuttavat ja tekevät elämästään hyvin usein ahtaan läpinäkyvän vankilan itselleen.
Kahleiden wastakohdasta, säästämisen ihanteesta on muokattu muutamassa vuosikymmenessä häpeällinen pahe.
~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~
Alkuperäistä pääsiäistä vietetään Mooseksen aikaisen juutalaisyhteisön Epyktin orjuudesta vapautumisen/pääsemisen muistoksi, mistä johtuu myös mustakaapujen pöllimä sana pääsiäinen.
Me suomalaiset emme ole heimona vielä päässeet suomaisen Mooseksen alulle saattamasta €U:n ja Kulutusjumalan orjuudesta. Olemme henkiökohtaisesti markkinoinnin uhrialttarilla, kukin omalla persoonallisella tavallaan. Meidän on vain nieltävä itseaiheutetun, ahneuteen perustuvan laman katkera kalkki. Muuta emme voi.
Jostakin kummasta syystä sitä tulee usein mietittyä kuinka moni vastaan astelevista lajitovereista on aikuisten oikeasti vapaa (velka) orjuuden kahleista?
Entä tunnistaako kahleensa ennen kuin on liian myöhäistä vapautua?
Mihin on hiipunut se halu elää luontaista, tasapainoista, onnellista elämää omine kiireineen ja omine tarpeineen - oman vapautensa ihanteissa?
Joillakin pitkäperjantai kestää koko elämän ja monelle käy niin että pääsiäinen koittaa vasta kun mullat nakataan kirstun päälle. Vasta silloin vapautuu kahleistaan lopullisesti.
Se on surullista.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Totta turiset. Ei muuta kuin ruokaisaa Pääsiäistä tunturiin!Huomisesta lähtien ilmat kuin morsian,tänään näyttäisi taivas vielä tiputtelevan.
VastaaPoistaSurullista, mutta niin totta.
VastaaPoistaNim.Kokemusta on.
Pikavippien tarjoajaa pidetään "roistona". Ottajaa uhrina. Mihin helwattiin on kadonnut talonpoikaisjärki?
VastaaPoistaJos hölmöläiselle myydään valoa säkissä, tekeekö se myyjästä pöljän?
Kuvitellaan, että se velka häviää kun sitä ei ajattele... eikä maksa. Ulosottomies tekee nykyään pankkitädin hommat laskunmaksuissa.
En pidä vipin tyrkyttämistä oikeana mutta kun ihmisille mikään ei enää riitä, ja kaikkea pitäis saada vaikka velkaantumisen uhallakin, on tässä yhtälössä jotain pielessä!
No velkojakin on monenlaisia kuten velkaantumisen syitäkin. Jos olisikin päässyt unohtumaan, tilinauhalta sen voi lukea kerran kuussa. Täälläkinpäässä...
Tarulle:
VastaaPoistaPääsiäisporoa kulkusilla.
Hejokolle:
Niin se on, totta. Eikä loppua näy tulevan.
Arjaannelille:
Talonpoikaisjärki on muuttanut kaupunkiin. Sivistymään. Vain sivistynyt tietää kuka ei ole sivistynyt.
Erinomainen kirjoitus ajankohtaisesta aiheesta.
VastaaPoistaObeesialle:
VastaaPoistaNiin, eikö vaan wanhempien edes pitäisi yrittää hillitä järjetöntä velaksi elämistä jo ihan lastensa hyväksi. Edes yrittää, vaikka se usein taitaa olla niin turhaa.
Aivan ihanaiset puput ja niin pääsiäiseen sopiva asia. Hyvä kirjoitus.
VastaaPoistaHelille:
VastaaPoistaMinä kiitän kommendeerauksestasi Heli.