keskiviikko 1. huhtikuuta 2009

HiLJAiSiA VÄREJÄ


HiLJAiSiA VÄREJÄ

Varhaiskevään ehtoo ajaa yhdeksällä poadzulla.

Aurinko on laskenut aikaa sitten.
Ilmakehä syöttää pajunköyttä päin näköä,
lapset luvasta aprillina, edusmiehet aina,
mutta saakoon luonto anteeksi
kun on tehnyt sen vuosimiljoonia jo.

Vähitellen kaikki meteli on seis,
seisahtuu tyveneksi toviksi,
vaimenee hiljaisuudeksi,
laimenee ja sulaa taivaalle vyöryväksi sineksi.

Tuuli tempaa taivaalla hortoilevan hattaran,
pöyhii pielukseksi
ja antaa sinisen pitsiverhon kaatua ylleen.

Odotellessa kuuntelen seitsemen uutisia.
Kun sininen hetki koittaa, jakaudun kahtia,
lukitsen intomiehen kotteroon.
Tuli ei polta tuttuansa! Se huutaa lasin läpi.

Puoldsan päällä vyötän parkani
ja valmistun aistimaan hiljaisia värejä.
Räpsyttelen luomia, haukotan, mieltä laukotan,
venytän leukoja, verrytän iiriksiä laskemaan sävyjä,
tallentamaan ne humeettini sopukoihin tarinoiksi.

Oh-show-tah hoi-ne

6 kommenttia:

  1. Aivan kuin toistaisin alvariinsa iteäni, mutta on se niiiiin kaunista:)

    VastaaPoista
  2. Taas niin kaunis, syvä kuin kaivo!!
    Mutta mikä on puodzulla..puolsa??

    VastaaPoista
  3. Hejokolle:
    Ei haittaa - se ON niiiiiiiiiiin kaunista!

    Hannelle:
    Tuossa on vierellä näitä kysymyksiä varten Lapin Sanoja-linkki. Sieltä selviää!
    (poro ja harju)

    VastaaPoista
  4. Uusi lukija ilmoittautuu! Tarinoidesi avulla saan aina hetken nauttia luonnon voimista ja kauneudesta - tekee hyvää tällaiselle maaltamuuttaneelle kaupunkiasujalle.
    Kiitos hienoista kirjoituksista!
    Terveisin, Merianne.

    VastaaPoista
  5. Hannelle:
    Ole hyvä.

    Meriannelle:
    Kiitän ja toivotan tervetulleeksi.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi