ROiNA

ROiNA

Ei vain voi vastustaa,
ranta siloisine santoineen houkuttaa,
kutsuu,
avaa sylinsä avoimeksi.

Uinahtaneen tuulen seisahtaneessa tyvenessä
suolaisen veden kalvo vain mutkuilee,
ei kaadu itsensä päälle matalassa;
vähäpädön sihahduksen kuulee
sen suudellessa hiekkaa.

Enimmät äänet ovat sitä samaa liplatusta
jonka jokahinen vunukkana soutuveneessä ollut
muistaa kuulleensa;
jotenkin nostalgia haikeuttaa näitä hetkiä.

Haikeus on vallitseva tila
ja sannalle lojumaan ajautuneet satunnaiset,
milloin minkäkinlaiset aarteet herättävät -
joko muodollaan tahi määrällään.

Sukkamehusta täysin vapautettu lenkkikenkäpari -
jo ihan pelkällä mystisyydellään kiihottaa mieltä -
etupäässä aprikoimaan mistä maasta ne lähtöisin,
onko ne nakattu ilman kinttuja vaiko kinttujen kera?

Toki sitä nyt muutakin roinaa ajautuu - mutta...

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.