JÄÄVUORETKiN
Minkä tuolle osaa - väkeviä ilmenemisiä -,
niitä tapahtuu jokapuolla;
romahtamisia,
minivyöryjä alas kiirivine kokkareineen,
niissäkin hulvattomia irtiottoja.
Suoranaista kihinää joiltakin osin -
ihan ihmiskuulimin aistittavaa
kun lumi nousee utuisana huuruna ilmaan,
sekoittuu hyvin ja haihtuu pois näkimistä.
Vain saappaan anturan jälki jää muottina santaan,
hyinen aines yhdentyy litisevään;
on poissa parin askeleen päästä.
Kovin parahultaisesti,
mutta niin ihan edistyksellisen ylimalkaisesti
sulattelee paikkoja;
toisissa romahdus tapahtuu päivässä parissa,
toisissa - etupäässä varjoissa -,
lähes jääksi pakkaantunut massa sinnittelee,
ei meinaa antaa periksi.
Mutta minkäpä räkötykselle mahtaa;
siinä joutuvat nöyrtymään jättimäiset jäävuoretkin
siinä samaisessa missä missä jokunen,
vähäpätö kolallinen talontakapenkkaa.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi