maanantai 7. toukokuuta 2018

MYÖHÄiSTÄ


MYÖHÄiSTÄ

Niin upea ehtoo punervine laskuineen,
jottei oikein kehtaa edes kaikkea sanoakaan;
olipahan kuiten huikea taas.

Se on tämä Arktinen aktinen hysteria joka vie
kun laskun suunnalla ilmassa on jotain hölynpölyä:
santaa, tomua, kiteitä, pisaroita;
kaikista niistä oman sävyisensä päivän loppu.

Vielä viikon päivät näitä jos luoja suo,
sitten alkaa pitkä päivä;
yöttömän yön pitkääkin pitempi päivä.

Ai että mihinkä ne harmitukset jäi,
eikö niitä ollenkaan,
yhtäkö herkkua vain se elämä täällä?

No täytyy nöyrtyä - tunnustaa,
pöyristyttävää oli kun oli auringon sappi,
kahtapuolta keskustaa - juuri horisontin päällä,
mutta ei tietenkään juuri sillä hetkellä kameraa;
vasta sitten - sen vihdoin äkättyä
ja kuni vanhoilla kintuilla pinttelin hakemaan.

Myöhäistä, myöhäistä, myöhäistä,
luonto ei armahda,
vaatii jatkuvaa uupumatonta valveillaoloa.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi