COLA BALADiN
Päivästä näyttää tulevan hulppea -
sävähdyttävän upea -,
ei häivääkään edes pilven riekaleista;
jos olivat - menivät.
Tässä jossain vuonon rannalla ennen sian pierasua,
ajankuluavustaja suoltaa NRK-jatsimussiikkia;
makiaa hytkettä,
koipi napsuttaa kumimattoon - tunnelma on uninen,
niin kuin aina kyttäyskeikalla.
Vaan kun on niin kutkuttava tilanne,
sattumalta takakäteen silmäillessä äkkäisty pesä,
pesue sekä jalosukuinen pariskunta;
muuta en ilmineeraa.
Sanoja lipuu tuulilasin pintaa mitäänsaamattomina,
eivät osaa kiinnittyä,
joko pää tahi toinen on eripuraa eriparia.
Apukuljettajan penkillä lojuva paperipussi raottuu.
pukkaa kuin kiusallaan viikinkikinkulla vuoratun
voileivän tuoksun leijumaan odotustilaan.
Cola Baladinin kruunukorkki murtuu.
Sanat kuihtuvat kauhtuneiksi valjuiksi;
hyppysten ujuttautuessa pussiin häipyvät lasilta.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi