PÄÄLUUT
Maailman suurin onni,
tai ainakin Toiseksi suurin;
hyvä on - olkoon jotain sinne päin.
On nääs varattava tila jollekkin joka saattaa olla
vieläkin suurempi - Kaikista suurin.
Siitähän ihmisen humeetti unelmoi; heti sen kekkasee
kun sormi menee omatyhmyydestä suuhun,
eikä järjellistä selitystä löydy.
Ja täytyy myöntää - oma sormikin kastunut,
lionnut niin että jo tällä ikää kulunut
päälle käsin hieveriin, ihan sitä tehen.
Vaan johtunee mokoma viisaus vissiin niistä
Aapelin maan kuuluista ohuista pääluista,
niistä joiden läpi tyhmyys suorastaan loistaa.
Oman jumalani suoma siunattu hulluus;
se antaa luvan kavuta yltiöpäisesti aihkiin,
väkevien pankaoksien sekaan sangen monimutkaisesti,
hyvin pujotellen.
Katsomaan ja tutkimaan maailman tolaa ja tilaa;
hulluksi on mennyt - hullummaksi menossa.
Näköjään pysyttävä sen puun juurella johon kapusi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi