HUNTU
Lounaasta suudeltiin pitkä päivä;
otsa hiessä lierin alla silkasta olemisesta,
lumi haihtui - vaihtui veeksi, usva kietoi puskia,
nuoleksi silmuja hereille.
Päivällä orasti muutama kissa;
sitä se eilinen vares huuti,
umpijäisen joen ahteella peiliä vaati.
Purstosulat vinksallaan;
sikin sokin - antoi muille huutia
kun joen sulat vankan kannen alla - silmät ummessa,
kuvastimesta ei hajuakaan,
ellei jonkun akkunaan kiimassa lennä.
Sumu tanssi,
liehitti kiehitti kahtapuolta,
hipoi lipoi,
hunnun heitti,
peitti seitinohueen terheneen kaiken näkyvän.
Osan näkymättömästäkin.
Sammui päivä harmaan alle,
vaimeni - arjeksi laimeni,
toimeni ehtyi - keräsin loimeni,
soimasin sumua,
manasin saapumaan tuulen humua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi