torstai 3. huhtikuuta 2014

KEPPONEN


KEPPONEN

Kummallinen on pollukka,
kapine jota ihminen hartioillans' kantaa muassaan;
muka omistajansa hallinnassa.
Ja marjan paskat.

Eilen jängän laidalla - aavan rannalla
kun tälle perälle ennättäytynyt piekana
pakeni ahdistelevia vareksia,
pärähti äkin kuulimessa soimaan Stingin mato:
"Englishman in New York".

Ihka omin päin - mikä lie kosminen yhteys;
eikä mitään virtanappia yhtäällä tahi toisaalla,
jotta sen olisi voinut pois päältä kääntää.

Meinannut riettaasta loppua tulla,
vaikka haukkariepu oli kerennyt liihotella ties minne.
Mato vain rimputti korvassa,
samassa tahtilajissa kun antura mantuun astui.

Otus kaikkosi vasta kotikonnulla
kun otin seinustalta pilkkivavan hyppysiin;
luuli peijjooni vissiin jotta joutuu Ahtolaan,
siiman päässä syöttinä killumaan,
ahvenoiden näykittävänä.

Täten ylöskirjaan kepposen.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi