TiMANTTEJA
Lämmittää wanhan rintaa - itseasiassa molempia,
ovat huostassa tikkurin sisällä,
tuuletus pelaa olkapäältä;
huolettomasti napit auki repsottava kaulus.
Näyttää kovin raikastuvan ulkosalla;
tämän kesän ensimmäinen hallavaara ennen
kuin sinirinta on ehättänyt munia,
puhumattakaan että olisi kerennyt purkaa kapsäkkinsä.
Onko tuo soma lempohinen edes vielä lähtenytkään?
Tälle perälle.
Elämän suuret kysymykset astuvat janalle sitä mukaa;
peräkanaa huhtikuun ehtyessä.
Väkevä tunne ravistaa - kohvekupponen vajuu hitaasti
kun timantteja tipahtelee tummanruskeaan:
luonnonnäytelmä etenee akkunassa määrätietoisesti.
Individualistikurki nappaa virtuoosimaisesti
kuuraisen niitun odelmasta kohmeisen sammakan.
Kääntelee tovin soukkaa päätään eeskahtaalle,
asianomainen raajat harottain - laimeasti sätkien;
kai nähdäkseen ystävällisen lämmittävän liekin jossain,
mutta metsän reuna tuijottaa sitä
apean oneana kapeana mustana vyönä;
päätyönä ilmaista kevätkuukauden ankara luonne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi