SiSUPUSSi
Ankarasti kiiruhtava tuuli puhaltaa aavaa,
outametsän reunassa - rantteen päällä,
tanssittaa pöllyävää lunta mielipuolisessa vimmassa;
saunan räystäälle on jo kotvan aikaa
muodostanut sisäänkaartuvaa hulpiota.
Yön aikana suorittuva kuorrutus siloittaa maisemaa,
pehmentää sen vastaanottamaan kartanolta kuuluvat
talvitoimien päivittäiset välttämättömät äänet;
uksen kihnutuksen pihtipieleen avattaissa,
porstuan rappusten kolinan ja pari muuta.
Liiterin takaa pölkyltä kuuluvaa väkevää sadattelua
ei tämä pyry kykene sulauttamaan helmoihinsa;
sen verran ärmäkäksi äityy ääni
kun vittumainen koivupölkky kertakaikkiseen kieltäytyy
tyyten halkeamasta - pidättää kirveen teränkin.
Meno yltyy tuoksinassa sellaiseksi,
että tuulenkin on vihdoin hillittävä itsensä
ja nöyrryttävä ottamaan oppia oikeasta kiukusta.
Siinä sitä ollaan - edes tuhat perkelettä nipussa ei saa
joka suuntaan kiertynyttä pölkkyä hellittämään otetta.
Vasta laitimmaisella taikasanalla halkeaa pamahtain,
sisupussi poimii sinkoutuneet kapulat ja suutelee niitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi