maanantai 2. joulukuuta 2013

KiLiNÄ


KiLiNÄ

Pysähtyneen maiseman huuruinen,
yksinäinen hiljentynyt kauneus
raivoisan ankaruuden siloisen suloinen koko kuva;
poissa on hulluuden rajoille rynnivä pakkanen
ruoskivine wiimoineen.

Sijalla valkokultainen - koskematon,
auringon äärimmäisistä säteistä nauttiva hanki
kaikessa runollisessa yksinkertaisuudessaan;
apocalypsis poeticus.

Mystinen kuvaelma
joka murtautuu verkkokalvoilta sisimpään;
liikuttaa niin vastustamattomasti,
kiskoo niskavilloista - riipii selkärankaa,
pörhistää kyynäräin karvat niin,
että säyseä mieli tulvii.

Kauneuden liikkeelle panemat helminauhat
purkautuvat vetisinä virtoina silmäin nurkista;
pienessä pakkasessa hyytyminen kestää yli posken
ja lopputuloksena on ryytyvien kyyneleiden kilinä,
ennen lumeen varisemista.

Yritä siinä olla hiljaa tämän kaiken tähden ja nähden,
nieleskele ja ryi - yritä pidättää,
että kokonaisuus säilyisi eheänä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi