YSTÄVÄ HYVÄ
Toinen vuosisata alulla siitä jo.
Minä joka olin kaikessa niin kovin tekninen,
maanläheinen käytännön ihminen.
Kourat mullassa, rystyset mustassa rasvassa,
polvet sannassa.
Koko maaomaisuus kynsien alla.
Muistan hyvin.
Ensimmäinen kerta oli järisyttävä, sielua värisyttävä.
Tykästyin heti tyyliisi,
niihin herkkiin sanoihin joita käytit kuvatessasi
näkemääsi ja kokemaasi.
Parhaita sanoja parhaassa järjestyksessä näytit.
Olin pojankloppina, kouluaikaan,
jo viehtynyt sanojesi taikaan,
hieman kiinnostunut ja tutustunutkin,
mutta se oli sitä aikaa jolloin sujuvimmin selvisi
kun opetteli läksynsä ulkoa; tykkäsi sisällöstä tahi ei.
Se kylmetti sieluni vuosikymmeniksi,
kunnes törmäsin sinuun erään toisen kautta.
Hetkessä huomasin säkeiden taianomaisen,
kiehtovan kutsun maailmaan jossa rakastetaan sanoilla.
Nyt kiitän kosketuksestasi,
Armas Einar Leopold Lönnbohm.
Toinen vuosisata alulla siitä jo.
Minä joka olin kaikessa niin kovin tekninen,
maanläheinen käytännön ihminen.
Kourat mullassa, rystyset mustassa rasvassa,
polvet sannassa.
Koko maaomaisuus kynsien alla.
Muistan hyvin.
Ensimmäinen kerta oli järisyttävä, sielua värisyttävä.
Tykästyin heti tyyliisi,
niihin herkkiin sanoihin joita käytit kuvatessasi
näkemääsi ja kokemaasi.
Parhaita sanoja parhaassa järjestyksessä näytit.
Olin pojankloppina, kouluaikaan,
jo viehtynyt sanojesi taikaan,
hieman kiinnostunut ja tutustunutkin,
mutta se oli sitä aikaa jolloin sujuvimmin selvisi
kun opetteli läksynsä ulkoa; tykkäsi sisällöstä tahi ei.
Se kylmetti sieluni vuosikymmeniksi,
kunnes törmäsin sinuun erään toisen kautta.
Hetkessä huomasin säkeiden taianomaisen,
kiehtovan kutsun maailmaan jossa rakastetaan sanoilla.
Nyt kiitän kosketuksestasi,
Armas Einar Leopold Lönnbohm.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Hieno on runo ystävälle, ja hieno on ystäväkin! Kiitos runosta, niin komiasti rivit kutsuivat toinen toisiaan ja yhdeksi tulivat!
VastaaPoistaRunosi tunnusti hienolla tavalla etäältä ystävyydeksi kehittyvän suhteen sanoihin, runoihin, ajatuksiin.
VastaaPoistaMinuun vetosi erityisesti säe "koko maaomaisuus kynsien alla". Mutta myös runon sanoma siitä, että sanatkin voivat olla ystäviä, on mukava ja tosi.
VastaaPoistaKaunis ylistys mahtavalle runoilijalle!
VastaaPoistaKiirepakolaiselle:
VastaaPoistaKiitän kauniista sanoistasi.
Arleenalle:
Niinpä niin, liki puolen vuosisadan takaa.
Carelianalle:
Sanat ovat ystäviä ja muuttuvat rakkaiksi niitä hakiessa ja käytettäessä.
Kiitän.
Onnenpuulle:
Jotenkin sitä tuntuu että aina vain Leino palaa mieleen kun jotakin kirjoittaa.
Maailma, jossa rakastetaan sanoin.
VastaaPoistaMeikä diggaa.
Emmi2410'lle:
VastaaPoistaSanojen ja runojen maailma.
Kiitän kommendeerauksestasi.
Hieno, ystävä voi tosiaan olla monenlainen. Kauniisti kirjoitit. Jotain uudenlaista sinua;)
VastaaPoistaRailatertulle:
VastaaPoistaKyllä, ystävä voi olla jo mananmajoille mennyt ja ystävä silti.
Kaskisavuun laaksot verhouu. Ai niin, eivät enää.
VastaaPoistaPidin arvostuksesta, jota oli runossasi. Ystävyyttä, rakkautta löytyy runoista, kunnioitusta harvemmin (ei sisälly aina välttämättä noihin em.)
VastaaPoistaHelanes'lle:
VastaaPoistaKyllä se nykyisin taitaa olla silkkaa saastesumua siellä lannanmaassa ja täälläkin vain terhentä.
SusuPetal'lle:
Niinhän se on, kunnioitusta oikeastaan vain ylistyksissä.
Minä arvostan Leinossa hänen näkemisen kykyään. Kauneuden näkemistä.
Kauneus on katsojan silmässä, vanha fraasi, mutta moniko ehtii pysähtymään ja katsomaan, edes hetkeksi, silloin voisi huomata jäävänsä pitemmäksikin aikaa. Sinä osaat tuon taidon, pysähtyä ja nähdä !
VastaaPoistaKauniisti runoiltu, tykkään kovasti.
VastaaPoistaMinä ihastuin kouluaikaan Eino Leinoon, lukiessani Sanan Mahteja.
Unelmikolle:
VastaaPoistaKiitän kauniista sanoistaisi. Luulen että se pysähtyminen on jokaisen itsensä opeteltava.
Aimariille:
Kiitän ja kiitän. Sama vika siis kuin rahikaisella.