lauantai 20. helmikuuta 2010

MiTTARi


MiTTARi

Jossain kaukana idässä - vielä kauempana;
auringon kultaamat latvukset kiilottavat aavan yli,
pakkanen tekee ilman läpikuultavan kuulaaksi
ja saa sinisen tuhannet sävyt pursuamaan
kuin kissankellopellon pinnan tuulen leyhytellessä.

Ja nyt on tyyntä;
ennen seuraavaa lounasta,
joka kerää jo voimia Pohjanmerellä.

Ahmin silmilläni näkymää;
sinisten ajatusteni jatkeeksi - siniseen uneen,
matkalle Höyhensaareen.
Taivaanpiirin mittaus tältä päivältä on ohi.

Hopeisella rannalla annan yön nousta illan peitoksi
ja ottaa syliinsä hämyn siimekseen;
sulkeakseen sudenhetkeen saakka minut
henkilökohtaiseen Satumaahansa.

Kun vilvoittavan matkan jälkeen virkoan,
on sikkuraisten silmieni edessä uusi hetki sininen.
Uusi huomen, uusine tuulineen.

Loikkaan lavitsalta, einestän, sukeudun ulos.
Heti aamusta maalaan tovin taivaanrantaa
ja lounaan jälkeen mittaan aikaansaannoksiani.


Oh-show-tah hoi-ne-ne

2 kommenttia:

  1. Tähän kommennoinnin sanat lensivät sinisensinisille höyhensaarille. Nukkukoot siellä, laitan niille nyt herätyksen.
    Yö nousee illan peitoksi, silloin on aikaa ajatella sinisiä aatoksia.
    Penntuna makasin heinikossa ja katselin taivaan värejä ja liikkeitä siinä kauan. Siellä Lapissa taitaa olla vain niitä sini-pun-violetti-sävyjä enemmän kuin täällä lantalassa etelässä.

    VastaaPoista
  2. Unelmikolle:
    Kyllä täällä väreissä varmaan reippaammin löytyy kuin lannanmaassa.
    Luonnostaan, ilman keinotekoisesti lisäämättä, ilman eri maksua.

    VastaaPoista

Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia  
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi