VUONOLLA

VUONOLLA

Toistaiseksi yhä - pikapikaa vilkaisten -,
melankolian sävy on heitukka,
enemmän kevytkenkäisyyteen vihjaava
kuin syksyn alter egoja puistattava tummuus.

Vielä ei harrasta martaan odotusta,
valoa piisaa kyllin puuhasteluihin,
autereet tanssivat niittuisten laaksojen yllä.

Kedoilla kukitaan yhä,
huomenen pyhäaamun rauhasta on odotettavissa
sitä mitä sielu odottaa;
auvoista ja hereää,
rakkauden suuria tekoja hekumaan saakka.

Toki kaste on tullut jo taas jäädäkseen,
se ei hytkäytä,
pikemmin hyväilee pieteetillä sielun pintaa;
helmet sopivat koristamaan sarastuksen hyväilyä,

Willeimpien huhujen siivittäminä yöpakkasetkin
kuulemma jo upeimmissa pittoreskeissa maisemissa
ryhtyneet pakastamaan hilloja täyttä häkää.

No-jaa,
varmaan etenkin ankarimmissa hillakuumeissa
möyrivien suonkyntäjien edellä.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.