iHMiSEN TYTÄR

iHMiSEN TYTÄR

Ehtoolla suolavesi panee parastaan,
vain sen liike rannan tuntuman matalassa
vihjaa salaperäiseen levottomuuteen,
väkevään vellovuuteen pinnan alla -
syövereiden näkimin näkymättömissä syvyyksissä.

Hiljaisuuden erottaa rantaveden liikkeen yli,
heijastuu maan puolen kallioista,
sulkee koko tienoon mykkyyden vaippaansa.

Edes lokkikatras ei rieku,
töröttää rivistönä luodolla,
nokat todennäköiseen,
odotettavissa tulevaan tuuleen päin tanassa.

Heinä kyllä liikkuu,
ikään kuin entisaikojen aaveet kedon yllä leijuessaan
niitä hyväilisivät helmoillaan.

Helposti tällainen olosuhde saa mielen hutvailemaan,
eetos loikkii ihmisenkoskemattomilla niituilla höpönä,
väistelee vereksimpiä lampaanpaskoja,
mutta muuten parahultaisesti kyllä;
haahuaa riistosta ja sorrosta vapaana Hui-haina.

Ihmisen tytär seuraa kärryssä näkimet ymmällään
isänsä vapaamielistä selitystä ihanasta.

Oh-show-tah hoi-ne-ne

Tilaa tekijältä suoraan ja signeerauksella TÄSTÄ!

Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.