SiELUN LAULUA
Nyt menee pian voiton puolelle;
pieni suloinen kehittyy sellaista hoppua,
että kohta lampsitaan tundraa myöten putouksille
ja muitakin ihmeitä haistelemaan.
Neiti reppuun,
setti vyölle,
matkasauvasta tukea;
hyvä sillä kurin kulkea pounikoissa,
harppoa norojen yli,
kavuta kallioissa.
Ja ympärillä huumaava jängän tuoksu;
väkevässä aromissaan haistimen villiksi saava aava,
huokailemassa ujosti sinervässä hunnussa syksyä.
Sielun laulua heti kolmannella askeleella,
loputonta sisäistä hyminää hyvästä olosta,
puhtaasta nauttimisen tunteesta
sekä onnistuneiden valintojen onnesta.
Tundra elää oma vikinäänsä,
kontiaisten kuulematonta sipipuhetta,
laitimmaisten hyönteisten kohmeisia surinoita.
Hillapellot kypsyvät viistossa valossa,
siellä täällä luuraa jo varhaiskypsiä muuraimia.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi