YÖTÖNTÄ TiFFANYLLA
Koiruvahdin jälkeen tyvenee;
suden hetkeen saakka pieni tunturinlakijärvi
toimittaa kuvastimen virkaa.
Vesi on kristallinkirkasta soljuvaa,
tuskinpa lienee linnunpaskoja vakavampaa saastetta,
tai ihmisen aikaansaamia jäämiä siinä.
Taivas on pilvetön ylt'ympäriinsä - varjot lyhyet -
ja kun mitään maastoa korkeampaa ei ole,
sitäkään ei käytännössä kai muualla kuin,
ehken sopuleiden-, kontiaisten maassa korkeintaan.
Lapasotka narskahtelee harvakseltaan,
häähumu lienee vielä käynnissä,
kesäpaikkaa - etenkään pesäpaikkaa -
varmaankaan valittu vielä ei.
Mutta kaipa ne tuon karonkan päätteeksi poikansa
silti maailmalle saavat syksyyn mennessä.
Ainoa huligaanijoukko on vesipääskyt,
niiden remakassa päätetään kuka kenenkin ottaa,
vispilän kauppaa riettaasti kuvanottimen edessä;
hätistellä loitommalle pitää kuin huttusia kuunaan.
Kaakkurit saapuvat juuri aamiaiselle tälle Tiffanylle;
mikä kaakatuksen sietämätön onni.
Oh-show-tah hoi-ne-ne
Tästä voit TiLATA runoteoksen kustantajalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tällä sivustolla joka päivä mieli-, kieli- ja valokuvia
Kulttuurista; runsaasti vähemmän Sivistyksestä...
satoi eli paistoi. Jo vuodesta 2006.
Trew. Harmaasusi